Madeira viini

Klassisilla moninaisuuksilla ja selvästi erottuvalla maulla joka on peräisin ainutlaatuisesta valmistusmenetelmästä, on Madeiraviinistä tullut tunnettu, todella johtava markkinajohtaja ympäri maailmaa.

Madeiraviinin kehitys alkoi rikkaalla tulivuoriperäisellä maalla, suopealla ilmastolla ja monista maailman paikoista tuoduilla erilaisilla viiniköynnöksillä; yksi ensimmäisistä oli Crete Candia Malvasia-viiniköynnös 1200-luvun Venetsiasta. Se ei yllättänyt täysin koska Venetsia oli hallitseva viiniköynnös kauppias Välimerellä jolla oli liiketoimia ympäri eurooppaa. 1400-luvulla Madeiran Malvasia-viiniköynnöksen kehitys oli alkanut muiden lajikkeiden kanssa, josta tuli erittäin tuottava ja laajasti tunnustettu.

Madeira viinin kypsymisprosessi keksittiin ihan vahingossa; kovat laivausolosuhteet, merituulet ja erityisesti kuumuus kansien välissä  trooppisilla matkoilla kehittivät erilaisia makuja viinissä, josta tuli vahvempi ja maistui voimakkaammalta. Sanottiin että 1500-luvulla pitkiä matkoja varten Madeira viini väkevöitettiin 20%:n alkoholin vahvuiseksi jotta se kestäisi meriolosuhteet, vaikkakin laivan jatkuva keinuminen ja päiväntasaajan ylittäminen (lämmittäen sitä kuin sauna) nopeuttivat viinin ikääntymisprosessia. Tosiaankin pitkät matkat oli hyväksytty käytäntö vuoteen 1794 asti jolloin tiede alettiin soveltaa prosessissa.

Madeiralaiset kiinnostuivat muutoksesta ja alkoivat kokeilla eri tekniikkoja, kuten lämmitystapa jota kutsuttiin estufa “kuuma sauna” jossa viiniä lämmitetään 3 kuukauden ajan 50ºC:n lämpötilassa. Estufa tankit on nyt tehty ruostumattomasta teräksestä ja prosessi alkaa aikaisin Malmsey ja Boal viineillä, pidemmän käymisen kontrolloidulla prosessilla kuivemmille viineille kuten Verdelho ja Sercial. Toista perinteistä tapaa kutsutaan Canteiroksi joka on ikääntymisprosessi jossa viini varastoidaan tynnyreihin 20-100 vuotta luonnonlämmössä. Näitä tapoja käytetään vielä tänä päivänä.

1600-luvulla Madeira viinistä tuli erittäin haluttu ja vähitellen hyvin tunnettu ympäri maailmaa; meidän táytyy myös kiittää merirosvoja jotka auttoivat jakelussa.  1500-luvun aikana ranskalaiset merirosvot hyökkäsivät ajoittain ja raa´asti Madeiralle ja lastilaivoihin ottaen mukaansa Madeiran aarteita kuten kultaa, hopeaa, sokeria ja viiniä, merirosvojen valitsema viini. Myöhemmin nämä aarteet myytiin ympäri maailmaa, erityisesti Ranskaan jossa Madeira viinistä tuli hyvin tunnettu.

1661 prinsessa Catherine of Bragança, Portugalin kuningas Dom Joãon tytär, meni naimisiin Charles II:n, Englannin kuninkaan, kanssa. Madeiralle annettiin silloin lupa myydä sen viiniä suoraan mille tahansa englannin siirtomaalle. Samoin Portugali takasi Englannille vapaan kaupan missä tahansa portugalin satamassa Afrikassa, Intiassa ja Amerikassa, järjestely josta hyvin nopeasti tuli äärettömän arvokas kaupankäynnin yhtiökumppanuus.
Madeira viini oli niin kysyttyä 1600-luvulla että säännöllisiä laivauksia lähetettiin niinkin kauas kuin Boston, Baltimore, Philadelphia ja New York. Se oli erittäin arvostettu tärkeiden ihmisten keskuudessa kuten Benjamin Franklin, Rooseveltin perhe ja se oli Yhdysvaltojen ensimmäisen presidentin George Washingtonin mieliviini. Joka päivä hän joi lasillisen illallisella ja  historiallisesti sitä tiedetään käytettäneen monissa juhlissa kuten Amerikan itsenäisyyspäivän julistamisessa 4. heinäkuuta, 1776 sekä kun Washington D.C:stä tuli Amerikan pääkaupunki.

1700-luvulla Madeiran sokeri- ja viiniteollisuuden omisti suurimmaksi osaksi englantilaiset jotka asettuivat Madeiralle 1600-luvulla, joista monet jotka olivat syntyneet saarella sopeutuivat nopeasti sen tapoihin ja osasivat puhua molempia kieliä. Mutta vuonna 1852 katastrofi kohtasi saarta ; 90% viinirypäleistä tuhoutui home-epidemian seurauksena joka sai 70 englantilaista liikeyritystä jättämään saaren, sitten parin vuoden päästä toinen tuhoeläin Phylloxera vastatrix Amerikasta tuhosi täysin jäljellä olevat kasvit. Vuosia myöhemmin ainoastaan 15 pysyvää rahtaajaa jäi saarelle auttamaan kauppiaita tämän vaikean ajanjakson läpi.

1800-luvun alussa Madeiraviini oli asteittain elpynyt ja vuonna 1979 perustettiin Madeiraviini instituutti (lnstituto do Vinho da Madeira). Sen tarkoitus oli huolellisesti valvoa ja johtaa kaikkea Madeiraviinin tuotantoa, tarkistaen kaikki vaiheet istutuksesta käymiseen,  viimeiseen pullotusvaiheeseen asti, jossa se taataan virallisella laatuleimalla.
Tänäpäivänä Madeiraviini on erittäin tunnettu ympäri maailmaa ei ainoastaan juomaviininä vaan myös erinomaisena ruuanlaitto viininä. Madeiralla on joitakin tärkeitä viinintuottajia, kuten Henriques & Henriques, the Madeira Wine Company joka kuuluu Blandyn perheelle, Vinhos Barbeitos, Vinhos Justino Henriques, Filhos, Pereira d'Oliveira Vinhos ja Silva Vinhos jotka tekevät vieläkin poikkeuksellisen hyviä viinejä.

Nykyään, viinitarhoja viljellään edelleenkin ympäri saarta, vaikkakin suurimpien viinintuottajien pääviinitarha-alueet ovat alueilla kuten Funchal, Estreito Câmara de Lobos, Ribeira Brava, Caniço, Porto da Cruz, Campanário, São Vicente ja Ribeira da Janela. Ne kaikki viljelevät monta eri lajia viinirypäleitä, kuten Malvasia, Boal, Verdelho, Tinta (Negra-Mole), Bastardo, Terrantez, Sercial ja joitakin pöytäviinejä kuten Setúbalin Muscatel. Porto Santo sen kuivemmalla ilmastolla viljelee pääasiassa Listrãoa, ja joitakin muita valikoimia.

Madeiraviinin elonkorjuu on intensiivinen aktiviteetti ja suuri juhla, alkaen elokuun puolivälissä läpi lokakuun joskus ihan marraskuuhun asti riippuen korkeudesta. Perinteisesti viinirypäleet kerätään käsin ja laitetaan pajukoreihin jonka jälkeen ne viedään Lagariin (viininteko paikka) jossa viinirypäleet ensin puristetaan paljain jaloin ennen kuin mekaanista puristuskonetta käytetään. Tänäpäivänä on aika tavallista vielä nähdä kun viinirypäleitä puristetaan paljain jaloin, vaikkakin sitä tekevät suurimmaksi osaksi paikalliset maanviljelijät jotka vielä noudattavat perinnettä.